Pihviä lisukkeineen

Rento, kiireetön lauantaipäivä ja hyvää ruokaa. Tällaisia pitäisi olla kaikkien lauantaiden. Illan ruokaa suunniteltaessa pääraaka-aineet olivat selvät: kampasimpukkaa ja kunnon pihvi. Mies löysi viikko takaperin toimivan lisukeidean kampasimpukoille (vaikkei ne noin yleisesti paljon lisukkeita kaipaakaan) ja minä lupasin hoitaa lihan kaverit. Kokonaisuus todellakin toimi!

Alkuun nautittiin kampasimpukkaa, avokadoa ja rucolaa. Pääruuaksi naudan sisäfilettä, valkosipuliperunapyrettä ja hunajaisia porkkanalastuja.


Valkosipuliperunapyre (kahdelle)
3 perunaa
noin 20g voita
1,5 dl maitoa
1 iso valkosipulin kynsi
suolaa

Kuori perunat ja keitä kypsiksi. Kuori valkosipulin kynsi ja pilko muutamaan osaan. Mittaa maito kattilaan ja lisää valkosipulin kynsi sinne. Kiehauta, mutta varo polttamasta pohjaan varsinkin jos kaapista löytyy ainoastaan rasvatonta maitoa.

Soseuta valkosipulin kynsi maitoon nuijalla tai sauvasekoittimella. Soseuta toisessa astiassa ensin perunat ja voi. Huom. käytä nuijaa, älä sauvasekoitinta tai saat lopputuloksena melkoista liisteriä. Lisää valkosipulimaito perunamuusin ja sekoita/nuiji tasaiseksi pyreeksi. Mausta suolalla.

Hunajaiset porkkanalastut (kahdelle)
1 iso tai 2 pienempää porkkana
1 rkl oliiviöljyä
1 tl hunajaa
meiramia (tai jotain muuta tuoretta yrttiä)
suolaa
mustapippuria

Kuori porkkana(t). Tee porkkanasta ohuita lastuja esimerkiksi kuorimaveitsellä. Pehmennä lastuja pannulla oliiviöljyssä noin 5 min ja mausta hunajalla, yrteillä, suolalla ja pippurilla.


Pihvien paistossa kokeiltiin tällä kertaa aiemmin viikolla jostain kokkiohjelmasta saatuja vinkkejä. Lopputulosa oli perushyvä, muttei kuitenkaan niin erikoinen, että luopuisimme vanhasta tavastamme paistaa pihvejä. Eihän näissä paistamistavoissa edes suuria eroja ole, mutta silti monilla on tarkka näkemys kuinka se pihvi tulee oikein paistaa ja missä vaiheessa maustetaan.

Tällä kertaa näin:
150-200g naudan sisäfilettä per ruokailija
mustapippuria
suolaa
öljyä
voita (normaalisuolaista)
jotain tuoretta yrttiä (meillä meiramia, ei ehkä paras pari lihalle tai ei ainakaan tuonut lisäarvoa)

Ohjeistus oli seuraavanlainen:
Pihvit lämpimään noin tunti ennen paistoa. Suolat ja pippurit lihan pintaan juuri ennen paistoa. Muuten mausteet jää kuulemma vain pintaan. Kuumalle pannulle öljyä ja pihvit siis paistetaan ensin öljyssä. Tarkoitus saada hyvä väri pintaan molemmin puolin ja sitten pannulle lisätään mausteita eli voita ja yrttejä ja jatketaan pihvien paistamista haluttuun kypsyysasteeseen. Mistään jälkivetäytymisestä ei tässä ohjeessa mainittu mitään. Annettiin silti jokunen hetki vetäytyä ennen tarjoilua.

Tomaatti-mozzarellapasta

Glorian ruoka ja viini -lehdestä löytyy myös loistavia reseptejä arkeen. Tämä pasta on erittäin helppo ja vaivaton tehdä, joskin tomattikastike kaipaa hieman aikaa, jotta mausta tulee täyteläinen.


500g penne-pastaa
250g mozzarella di bufalaa
1 dl parmesaanijuustoa
1 ruukku basilikaa

Tomaattikastike
4 valkosipulinkynttä
3/4 dl oliiviöljyä
2 prk (a 400g) kuorittuja säilyketomaatteja
2 rkl hienonnettua oreganoa
1 rkl sokeria (alkup. reseptissä 1 tl)
ripaus suolaa
mustapippuria
1 dl mustia kivettömiä kalamataoliiveja
(kapriksia)


Aloita kastikkeesta. Kuori valkosipulit. Kuullota niitä öljyssä hetki. Lisää pannuun tomaatit liemineen, oregano, sokeri, suola ja pippuri. Anna seoksen hautua keskilämmöllä noin 25 minuuttia.

(Poista valkosipulit kastikkeesta.) Lisää oliivit (ja kaprikset) kastikkeeseen.

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan väljässä, suolalla maustetussa vedessä. Valuta pasta ja lisää se kastikkeen joukkoon. Kääntele pasta kastikkeen joukkoon siten, että kastike tarttuu kauttaaltaan pastaan.

Kuutio tai revi mozzarella ja lisää pastan joukkoon. Koristele basilikan lehdillä.

(Glorian ruoka ja viini 1/2009)

Pipo pakkasiin

Pakkaset motivoivat minua vihdoin saattamaan päätöksen jo joululomalla aloittamani pipon. Pipoja on tullut neulottua jo useampi kappale syksyn aikana. Neulontatahti tuntuisi olevan noin yksi viikko per pipo, jos arki vauvan kanssa sujuu ilman suurempia yllätyksiä. Tällä kertaa aloituksen ja lopetuksen välissä oli useampi viikko, mutta se johtui enemmän neulontamotivaation puutteesta kuin mistään muusta.

Tähän malliin yhdistin useampaa ohjetta Ravelrystä. Pipossa on kaksinkertainen resori pakkasia varten ja hieman erilainen neuloskuvio pipo-osassa.

Käyttämäni puikot olivat 3,5mm ja lanka Extra Merinoa (50g=130m).

Näin etenin:
Loin 112 silmukkaa, 28 silmukkaa per puikko
Neuloin 2x2 joustinneuletta 16 kerrosta, yksi kerros nurjaa väliin ja taas 16 kerrosta 2x2 joustinneuletta.
Seuraavaksi käänsin resorin kaksinkerroin ja neuloin kerrokset yhteen: käännä ensimmäiset 16 kerrosta työn sisään ja neulo kerros oikeaa siten, että pujotat puikon ensin uloimman resorikerroksen silmukan ja sitten vielä sisemmän resorikerroksen silmukan läpi ennen kuin vedät uuden silmukan.
Varsinaisen pipo-osuuden neuloin seuraavanlaista kuviota:
* 1 kerros: 1 oikein 1 nurin
   2 krs: 1 o 1 n
   3 krs: kokonaan oikein
   4 krs: kokonaan nurin *

Kun pipon kokonaiskorkeus oli noin 20cm siirryin kavennuksiin. Kavennuskerrokset neuloin vuorokerroksin oikeaa ja nurjaa. Kavensin 12 silmukkaa tasaisesti kolmen kerroksen välein:
ensimmäinen kavennuskrs: neulo 7 oikein ja kaksi yhteen, 8 oikein ja kaksi yhteen, 7 oikein ja 2 yhteen. Toista sama joka puikolla. Neulo kerros nurin kaventamatta ja seuraava oikein kaventamatta. Nyt kavennukset nurjalla: 6 nurin ja kaksi yhteen, 7 nurin ja kaksi yhteen, 6 nurin ja kaksi yhteen jne.

Kun olin neulonut yhteensä 5 kavennuskerrosta tihensin kavennusväliä ja kavensin jokaisella kierroksella kunnes yhdellä puikolla oli jäljellä 7 silmukkaa eli yhteensä 28 silmukkaa. Neuloin vielä kierroksen siten, että kavensin koko ajan: *neulo kaksi yhteen* ja sitten vedin langan loppujen silmukoiden läpi.

Olen kohtuullisen tyytyväinen pipoon. Väri on täydellinen, kaksinkertainen resori lämmin ja kuvio miellyttää silmää. Korkeus on ainut johon en ole täysin tyytyväinen, se olisi saanut olla sentin, max kaksi lyhyempi. Kyllä tällä joka tapauksessa kelpaa ulkoilla!

Edit: Kuten jo yllä totesin, en ollut täysin tyytyväinen pipon korkeuteen, joten niinpä otin pipon uudelleen käsittelyyn ja purin kaikki kavennuskerrokset sekä pari kuviokerrosta ja neuloin kavennuskerrokset uudelleen. Nyt pipo on hyvä!

Creme brulee

Jo vuosia sitten luulin hallitsevani tämän jälkiruuan, mutta ne pari ensimmäistä onnistunutta kokeilua osoittautuivatkin silkaksi aloittelijan tuuriksi. Hyytyminen on ollut useamman kerran kompastuskiveni eikä tämä kerta siitä kauheasti itseasissa poikkennut. Tällä kertaa en kuitenkaan antanut periksi vaan jatkoin bruleiden paistamista kunnes ne olivat hyytyneet. Paistoaika oli tässä vaiheessa jo tuplat ohjeeseen nähden, mutta mitäs siitä, bruleet nimittäin hyytyivät lopulta ja lopputulos oli varsin hyvä niin maultaan kuin koostumukseltaankin.

Silloin vuosia sitten muutamien epäonnistuneiden kokeilujen jälkeen googlettelin, että mistä hyytymisongelma voisi johtua ja vastaushan olisi pitänyt olla selvä, mutta kun ei. Keltuaiset. Niitä pitää olla riittävästi. Usein kauhistelen kananmunien määrää leivontaohjeissa ja jostain syystä minulla on tapana pyöristää alaspäin munien kohdalla. Jos ohjeessa sanotaan 4-5 niin se on maksimissaan 4, mieluummin 3. Tässä jälkiruuassa se nyt vaan ei toimi. Ehkäpä jatkossa noudatan ohjeita tarkemmin muidenkin leivonnaisten kohdalla.

4 kpl
1 dl maitoa (kevyt)
2 dl kuohukermaa
1 vaniljatanko
1 dl kananmunankeltuaisia (4-5 kpl)
1/2 dl sokeria

Lisäksi
ruokosokeria
(granaattiomena)


Kuumenna uuni 90 asteeseen.

Mittaa maito ja kerma kattilaan. Puolita vaniljatanko ja kaavi siemenet veitsellä. Lisää siemenet ja tangon puolikkaat kattilaan ja kiehauta seos. Siivilöi.

Erottele kananmunankeltuaiset mitta-astiaan, jotta ohjeeseen tulee mahdollisimman tarkasti 1 dl keltuaisia. Hieman vajaaksihan se taas jäi vaikka laitoin 5 ihan hyvän kokoisen kananmunan keltuaiset. Ehkä siitä syystä jouduin pidentämään paistoaikaa. Ensi kerralla siis vielä tarkemmin.

Yhdistä keltuaiset ja sokeri ja vatkaa keltuaisten rakenne rikki. Kaada kuuma kerma-maitoseos keltuaisseokseen koko ajan sekoittaen. Kuori vaahto pinnalta.

Kaada seos neljään pieneen matalareunaiseen annosvuokaan. Kypsennä vuokia uunissa 30-45 minuuttia kunnes ne ovat hyytyneet kiinteiksi. Taisin paistaa näitä yht 70 min. Puolen tunnin jälkeen lisäsin aina 10 min ajastimeen kerrallaan siihen asti että kaikki neljä vuokaa olivat hyytyneet.

Jäähdytä bruleet jääkaapissa kylmiksi, mielellään yön yli mutta vähintään 6 tuntia. Meillä ruokasuunnitelmat muuttuivat sen verran, että bruleet odottivat useamman päivän jääkaapissa. Säilyivät moitteetta.

Juuri ennen tarjoilua sokeroi bruleen pinta ruokosokerilla, ja polta kaunis pinta polttimella. Tarjoa heti.

Bruleen lisukkeeksi sopii varmaan mitkä tahansa hedelmät tai marjat. Tällä kertaa lisäsimme annokseen granaattiomenan siemeniä.

Nektariinia, mustikkaa ja vaniljajäätelöä marenkikupissa

Ulkonäkö voi pettää ruuanlaitossa usein, niin tässäkin tapauksessa. Jotta kokonaisuus olisi pysynyt siistinä pakastemustikoiden sijaan olisi pitänyt käyttää tuoreita ja ehkä jopa pensasmustikoita. Myös nektariinit olivat hieman turhan pehmeitä. Maku oli kuitenkin erittäin hyvä! Seuraavalla kerralla tätä voisi kokeilla persimonin ja granaattiomenan yhdistelmänä...

Alkuperäinen resepti (taas) Glorian Ruoka ja viini -lehdestä (5/2010). Siinä mukana itse tehty vaniljasemifreddo, mutta se jäi tällä kertaa kokeilematta ja tilalla käytettiin vaniljajäätelöä (Carte d`Or).

Kuudelle:

Marenki
1 3/4 dl sokeria
1/2 rkl maissitärkkelysjauhoa
1/2 sitruunan kuori raastettuna
3 kananmunan valkuaista
ripaus suolaa

Kuumenna uusi 120 asteeseen. Mittaa 3/4 dl sokeria, maissitärkkelys ja raastettu sitruunan kuori kulhoon. Sekoita ja laita sivuun odottamaan.

Vaahdota valkuaiset, 1 dl sokeria ja suola sähkövatkaimella kuohkeaksi (noin 5 min). Lisää sokeri-maissitärkkelysseos valkuaisvaahtoon muutamassa erässä. Jatka vaahdottamista vielä noin 10 min kunnes sokeri on liuennut ja marenkimassa on muotoiltavan jämäkkää. Kaada marenkitaikina kasaksi leivinpaperille ja muotoile marengista "kulho", jonka pohja on noin 2 cm korkea ja reunat vähintään 4 cm korkeita.

Paista marenkia uunin alatasossa 1 1/2 tuntia, laske lämpötila 50 asteeseen ja jatka paistamista toiset 1 1/2 tuntia. Kytke uunista virta pois ja jätä marenki jälkilämpöön kuivumaan vähintään 6 tunniksi.


Täyte
3 nektariinia
voita
1,5 dl mustikoita

Marinadi
1/2 dl valkoista jälkiruokaviiniä
1,5 rkl ruokosokeria
1/2 sitruunan mehu

Lisäksi
vaniljajäätelöä
mintunlehtiä


Mittaa viini, sokeri ja mehu kattilaan. Kiehauta ja anna hautua hiljaa noin 3 minuuttia kunnes sokeri on liuennut. Nosta kattila liedeltä ja peitä kannella. Puolita nektariinia ja poista kivet. Grillaa tai paista nektariinit 2 min/puoli. Laita grillatut nektariinit marinadiin vartiksi. Kääntele mustikat marinadiin juuri ennen tarjoamista.

Kokoa annos: Nosta marenkikuppi vadille. Lusikoi puolet mustikoista marenkikupin pohjalle. Tee vaniljajäätelöstä palloja päälle. Nosta lämpimät nektariinit ja loput mustikat pinnalle. Lusikoi marinadia päälle. Koristele mintunlehdillä ja tarjoa heti.

Kuusi kertaa kuusi

Perjantaina kiitettiin mummia tähän astisista mummitouhuista kuuden ruokalajin illallisella. Tarjolla oli pikapaistettua lohta lämpimän fenkolisalaatin kera, sienicappuccino, fenkoligranite, karitsan karetta valkosipuliperunapyreen kanssa, juustoja ja jälkiruuaksi nektariinia, mustikoita ja vaniljajäätelöä marenkikupissa. Illallisen päätteeksi kukin ruokailija valitsi tarjotuista ruokalajeista kaksi ylitse muiden. Kaikki (paitsi juustot) saivat pisteitä, mutta tällä kertaa kuuden ruokailijan raatia miellytti eniten pääruoka ja välisorbetti.

Valitettavasti kuvia ei ehditty kaikista annoksista edes napata ja nekin mitkä otettiin ovat varsin onnettomia. Ensi kerralla pitää muistaa panostaa myös valokuvaamiseen!

Anton & Antonista haetut karitsan kareet 

olivat muhkean lihaisia.

Sienicappuccino oli mummin suosikki.

Jälkiruoka oli huomattavasti edustavamman näköinen 

Glorian Ruoka ja Viini -lehdessä, josta resepti on peräisin. 

Ulkonäöstä viis, tämä oli taivaallista!

Amerikkalainen juustokakku ja karamellisoidut omenat

Yksi suosikkijälkiruoistani on ehdottomasti juustokakku ja nimenomaan paistettu juustokakku. Olen tehnyt kyseistä herkkua monen monta kertaa ja aina samalla reseptillä. Nyt kuitenkin silmiini osui Glorian Ruoka ja Viini -lehdestä niin herkullisen kuuloinen ja näköinen versio, että sitä oli pakko kokeilla. Ja onneksi kokeilin, oli nimittäin mielettömän hyvää!

Ohjeen mukaan kakku saa levätä seuraavaankin päivään, mutta toimii vallan mainiosti myös samana päivänä tehtynä ja nautittuna. Tällä kertaa tein ohjeesta puolikkaan annoksen pieneen irtopohjavuokaan, koska syöjiä oli vain viisi. Alla olevat määrät ovat normaalikokoiseen irtopohjavuokaan. Alkuperäiseen reseptiin olen lisännyt ainoastaan sitruunan raastettua kuorta.


Kakkupohja
150 g digestive-keksejä
50 g voita tai margariinia
1 tl vaniljasokeria

Juustotäyte
400 g maustamatonta tuorejuustoa
2 dl sokeria
1/2 dl sitruunamehua
raastettua sitruunan kuorta
1 1/2 rkl vaniljasokeria
1/2 dl maissitärkkelysjauhoja
4 kananmunan keltuaista
4 kananmunan valkuaista
3 1/3 dl kuohukermaa

Karamellisoidut omenat
1 kg omenoita
100 g voita
1 dl fariinisokeria
1 tl raastettua inkivääriä


Voitele halkaisijaltaan 24 cm irtopohjavuoan reunat ja vuoraa pohja leivinpaperilla. Murskaa keksit ja sulata rasva. Sekoita kakkupohjan aineet tasaiseksi. Painele seos vuoan pohjalle ja pane vuoka jääkaappiin täytteen valmistamisen ajaksi.

Sekoita sokeri, sitruunan mehu ja raastettu kuori, vaniljasokeri, maissitärkkelys ja keltuaiset tuorejuustoon.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Vaahdota kerma. Lisää vaahdot juuston joukkoon varovasti nostellen. Kaada täyte keksipohjalle. Kypsennä kakkua 150 asteisessa uunissa 60-75 min. Paistoin pientä vuokaa 60 min ja se oli juuri sopiva aika.

Irrota kakku vuoasta vasta täysin jäähtyneenä, mielellään vasta seuraavana päivänä. Säilytä kakku jääkaapissa.

Tee juustokakun kuorrutteeksi karamellisoidut omenat juuri ennen tarjoilua. Pese omenat ja poista siemenkodat. Leikkaa omenat isohkoiksi lohkoiksi.

Sulata voi ja fariinisokeri pastinpannussa. Kuumenna kunnes seos on kullanruskea. Sekoita inkivääriraaste joukkoon. Lisää omenalohlot ja kypsennä miedolla lämmöllä kunnes omenat ovat melko pehmeitä.

Asettele omenalohkot juustokakun päälle ja lusikoi karamellisoitunut sokeriseos omenoiden päälle. Tarjoa heti.

Alkup. resepti Glorian Ruoka ja Viini 6/2011.

Punasipuli-rosmariinileipä

Tämän vuoden alkajaisiksi ehdotin miehelleni yhteistä haastetta: kokeillaan vuoden ajan joka viikko jokin uusi resepti Glorian Ruoka ja Viini -lehdistä. Olemme tilanneet kyseistä lehteä kolmen vuoden ajan, joten lehtivarastoa ja kokkaamattomia reseptejä pitäisi löytyä tarpeeksi ja uusia lehtiä tipahtelee postiluukusta tasaisin väliajoin. Ei siis muuta kuin kokkailemaan!

Ensimmäisenä kokeiluun pääsi punasipuli-rosmariinileipä, jota nautittiin sienikeiton kanssa.

3 leipää
2-3 punasipulia
vajaa 1 dl oliiviöljyä
5 dl kylmää vettä
25g tuorehiivaa
1 rkl siirappia
2 rkl hienonnettua rosmariinia
4 dl täysjyvävehnäjauhoja
2 dl sihtiruisjauhoja
n. 9 dl erikoisvehnäjauhoja
2 tl suolaa

Paloittele sipulit ensin ohuiksi renkaiksi ja sitten vielä renkaat karkeasti neljään osaan. Kuumenna öljy ja kuullota sipulit pehmeiksi. Anna seoksen jäähtyä hieman.

Liota hiiva kylmään veteen yelsikoneen kulhossa. Lisää sipuliseos öljyineen, siirappi ja rosmariini. Alusta jauhot vähän kerrallaan taikinaan ja anna koneen käydä keskinopeudella noin 10 min. Lisää suola ja anna koneen käydä korkealla nopeudella vielä pari minuuttia. Peitä kulho liinalla ja anna kohota kaksinkertaiseksi 1-2h.

Kumoa taikina jauhotetulle pöydälle ja vaivaa taikinasta ilmakuplat pois. Jaa taikina kolmeen osaan ja muotoile pyöreiksi leiviksi. Nosta leivät leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Peitä liinalla ja anna kohota 30-60 min.

Laita uuni 250 asteeseen. Tee leipien päälle viiltoja terävällä veitsellä. Laita uunin pohjalle kulhoon 3-4 dl vettä. Höyry tekee leivistä rapeakuorisia. Paista leipiä uunin keskitasossa ensin 10 min. Laske uunin lämpö sitten 200 asteeseen ja jatka paistamista 30 min. Jäähdytä leivät ritilällä, peittämättä.

Lämpimänä, voin kanssa maisteltuna, erinomaista!

Resepti löytyy Glorian Ruoka ja Viini -lehdestä numero 6/2011.

Sienikeitto

Minulla on paha tapa säästää herkkuja. Ne odottavat sitä oikeaa tilaisuutta. Odottavat ja odottavat. Tästä syystä meiltä löytyy kaapista kuivattuja sieniä parin vuoden takaa. Näin alkuvuodesta tulee monen asian kohdalla mietittyä, että jatkossa parannan tapani ja toimin toisin kuin tähän asti. Tässä yksi asia lisää sille listalle: ruoka-aineet on tarkoitettu nautittaviksi eikä kaapin perukoille säilöttäviksi.


Kahdelle tai neljälle alkupalana
pari kourallista kuivattuja sieniä (meillä mitä luultavammin tatteja :)
noin 3 dl vettä
1 salottisipuli
voita paistamiseen
1 kasvisliemikuutio
2 rkl vehnäjauhoja
2 dl kuohukermaa
mustapippuria
persiljaa

Laita sienet turpoamaan veteen pari tuntia ennen keiton valmistusta.

Nosta sienet kämmenellä vedestä ja purista samalla ylimääräinen vesi pois. Älä heitä sienien liotusvettä pois! Pilko sieniä hieman mikäli ne ovat kovin suurina paloina. Kuutio sipuli. Paista sipuleita ja sieniä voissa hetki. Lisää joukkoon sienien liotusvesi ja kasvisliemikuutio. Anna kiehua kymmenisen minuuttua. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Laita kattila takaisin liedelle keskilämmölle. Sekoita vehnäjauhot pieneen tilkkaan kylmää vettä ja lisää seos keittoon. Anna kiehua pari minuuttia siten, että keitto saostuu hieman. Lisää kerma ja kuumenna, muttä älä enää keitä. Lisää vielä mustapippuria ja persiljaa maun mukaan.

Keiton kanssa söimme punasipuli-rosmariinileipää.

Pienen koiran kypärämyssy

Pidempään neulomista harrastanut ystäväni ohjasi minut heti alkajaisiksi Ravelry-nimiseen neulontayhteisöön. Sieltä löytyy kasapäin käyttäjien sinne tallentamia ohjeita, joita on helppo selata kuvien kera. Sieltä löytyi malli myös kypärämyssyyn, jonka tein minikoossa.

Työ aloitetaan päälaesta, jonka jälkeen tehdään sivut ja takaosa ja lopuksi neulotaan kaulaosa. Työ viimeistellään naamanympäryksen joustinneuleella.

Työssä käytin 3,5mm puikkoja ja Extra Merino lankaa (50g=130m) kaksinkertaisena (naamanympäryksen joustinneule yksinkertaisena).




Päälaki
Luo 10 silmukkaa ja neulo ainaoikeaa tasona 22 kerrosta.

Sivut ja takaosa
Ota työ käteen siten, että työn lanka on oikeassa laidassa ja poimi 11 silmukkaa työn vasemmasta laidasta uudelle puikolle (poimi, älä neulo). Neulo sitten kerros oikeaa loppuun asti (yht 21 silmukkaa). Poimi vastaavasti päälaen toisesta reunasta 11 silmukkaa neulomatta kolmannelle puikolle ja neulo kerros oikeaa loppuun asti (yht 32 silmukkaa). Jatka ainaoikeaa neuletta tasona 22 kerrosta.

Kaulus
Luo 8 silmukkaa seuraavan kerroksen alkuun (yhteensä 40 silmukkaa). Jatka suljettuna joustinneuleena ja neulo haluamasi määrä kerroksia 2x2 joustinneuletta. Kun kauluksen pituus on sopiva, päätä silmukat löysästi joustinneuleena.

Naamanympärys
Tässä vaiheessa voit valita siistimmän puolen työn lopulliseksi oikeaksi puoleksi. Aseta työn oikea puoli ulospäin ja aloita silmukoiden poimiminen haluamastasi kohdasta. Poimi 40 silmukkaa tasaisesti naama-aukosta ja neulo 2x2 joustinneuletta pari senttiä. Päätä silmukat löysästi joustinneuleena ja päättele langat.

Amerikkalaiset mustikkapannarit

Aamiais- tai brunssipöydän kruunaavat amerikkalaiset mustikkapannarit. Olen tehnyt näitä parillakin hieman erilaisella ohjeella ja tämän kertaiseen versioon vaikutti vahvasti se mitä mökin kaapeista sattui löytymään. Ohjeella tulee noin 8 kpl paksuhkoja halkaisijaltaan 10 cm lättyjä.

3 dl vehnäjauhoja
2 1⁄2 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 rkl sokeria
1⁄2 tl suolaa
1 kananmuna
1 1/2 dl maustamatonta jugurttia
1 1/2 dl kevyt maitoa
2 1⁄2 rkl voita
1 sitruunan raastettu kuori

mustikoita
voita paistamiseen
vaahterasiirappia

Lisähuomautuksena yllämainittuihin määriin, muistan jostain lukeneeni että mikäli käytät tavallista tee- ja ruokalusikkaa määrien mittaamiseen tulisi määrät kertoa 1,5:llä.

Sekoita kuivat aineet kulhossa. Vatkaa muna, jugurtti, maito ja sulatettu voi toisessa kulhossa. Lisää raastettu sitruunan kuori märkiin aineksiin. Yhdistä kuivat ja märät ainekset ja laita pannu(t) lämpiämään liedelle keskilämmölle tai hieman yli.

Parhaiten näiden pannareiden paistoon sopivat valurautaiset blinipannut. Taikinamäärästä riippuen käytän 2-4 blinipannua. Ja paistamisessa käytetään voita! Laita voi lämpimille pannuille sulamaan ja kun se saa hieman väriä annostele pari lusikallista taikinaa kyytiin. Tasoittele pintaa hieman ja ripottele mustikoita päälle. Anna paistua rauhassa ja käännä vasta kun pinta alkaa kuplia. Toiselta puolelta riittää melko pikainen paisto, jotta pannari pysyy mehevänä ja ettei se jää kiinni pannuun. Jotta pannarit pysyvät lämpimänä laitan ne odottamaan vuoroaan uuniin vajaaseen 100 asteeseen.

Lätty on valmis käännettäväksi.

Toisen puolen paistopinta pikaisen paiston jälkeen.

Tarjoile pannarit vaahterasiirapin ja paistamisesta mahdollisesti yli jääneiden mustikoiden kanssa.